Atsteekkien historiaa Meksikossa, syksyn 2010 maailmanympärimatkalla

3.10.2010 Atsteekkien historiaa Meksikossa

Havannan jälkeen Meksiko on sivistyksen kehto, vaikka kehitysmaassa ollaan edelleen. Kaupunkia  lähestyttäessä näkyy raunioita, hylättyjä rakennuksia, roskia ja kuoppaisia katuja, mutta jonkinlaista järjestystä on havaittavissa. Kadulla ei tyrkytetä antiikkia tai jotain muuta tavaraa kainalosta sanomalehden välistä. Meitä ei yritetä huijata. Erotumme toki ympäristöstä; meille hymyillään, kysytään mistä olemme. Meillä on seurassa ystävämme Hellevi Suomesta. Kävelemme kolmisin ympäri kaupunkia ja menemme sinne, missä tapahtuu.

meksiko-8
Salsaa puistossa. Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla.

Tanssimme salsaa Ciudadel-puistossa. Siellä tanssitaan joka päivä. Huvittavaa kyllä, orkesteri on kuubalainen ja tilaisuus on ilmainen. Havannassa vastaava viihdetapahtuma, vaikka sellaista ei löytynyt, olisi takuuvarmasti ollut maksullinen. Osumme kuuntelemaan myös 70-luvun rockia José Martín kunniaksi perustetun kulttuurikeskuksen edustalla. Tuttu nimi Kuubasta. José oli filosofi 1800 luvun lopulla. Hänen ideoihinsa perustuen Che Guevara, Camilo ja Fidel rakensivat Kuubasta sosialistisen valtion.

Poliiseja näkyy joka kadunkulmassa ja siellä täällä liikenne-esteitä. Ihmettelemme sitä kunnes joku selittää edellisen päivän muistojuhlaa. Vuonna 1968 ns. kolmen kulttuurin aukiolla sosialistinuoret osoittivat mieltään hallituksen politiikalle. Aukiolla oli koululaisia, opiskelijoita ja työläisnuoria, jotka kaikki tukivat Kuuban kommunistijohtajien ajatuksia. Hallituksen joukot avasivat tulen. Virallisten tietojen mukaan kuolleita oli 29, mutta nuoria kommunistijohtajia otettiin vangiksi ja heitä katosi. Kuolleitten lukumäärä saattoi olla kymmenkertainen. Viimeisin sosialistien ja hallituksen yhteenotoista tapahtui 1971, mutta silloin kukaan ei kuollut.

Meksikon kaupungin viileä sää on meille yllätys. Emme ottaneet huomioon, että Meksikon kaupunki on vuorilla, 2240 metrin korkeudessa merenpinnasta. Vaikka olemme lähellä päiväntasaajaa, öisin lämpötila putoaa alle 10C. Päivisin lämpötila nousee 22 C:een.

 

Mustaa kadussa: koneen putoamiskohta
Mustaa kadussa: koneen putoamiskohta

Olin edellisen kerran Meksikossa työmatkalla vain pari vuotta sitten. Silloin istuin autossa, teleoperaattorien sisätiloissa ja ravintoloissa. En oikein päässyt selville ulkolämpötilasta, koska aurinko paistoi kuten nyt. Yhteiskunnan sisäisesti hierarkiasta opin paljon. Eurooppalaisten jälkeläisillä on paremmat mahdollisuudet yritysten johtotehtäviin kuin niillä, joilla on alkuperäiskansan verta suonissaan. Yhteiskunta on hierarkinen, valtaa näytetään edelleen vaatteilla ja asusteilla. Minunkin piti ostaa musta housuasu, vaikka Euroopassa pukeutuminen jopa pankeissa on vapautunut.

Käväisemme vanhojen kollegoiden kanssa lounaalla. Saamme viime vinkit siitä mitä kannattaa tehdä.

Se mistä ei puhuta, leijuu suruna ilmapiirissä. Pari vuotta sitten toimistopalatsin eteen putosi pienkone, jossa oli kymmenkunta valtionhallinnon virkamiestä. Lieskat nousivat ystäväni toimiston ikkunoihin neljänteen kerrokseen. Alas kadulle oli juuri ehtinyt yksi kollegoistamme, Ulrika. Hän selvisi hengissä, mutta moni muu kadulla liikkunut menehtyi. Puistikkoon toimistopalatsin eteen on pystytetty muistomerkki.  Se

Musitomerkki
Muistomerkki

koskettaa. Moni lasipalatsissa havahtuu edelleen lentokoneen meluun, onhan se kunnossa ja pääsee taivaalle ja edelleen sinne minne se suuntaa.

 

 

 

 

 

 

 

Meksikon kaupunki  on entisen järven, Tenochtitlan, päällä. Asukkaita keskustan alueella on yhdeksän miljoonaa, lähialueet mukaan lukien alueella asuu 25 miljoonaa ihmistä.

meksiko-1

Meksikon kaupungin merkittävin turistikohde on arkeologinen museo. Sen on suunnitellut edelleen arkkitehtina toimiva Pedro Raminez.

Maan kulttuurihistoria on vähintään 5000 vuotta vanha. Otamme oppaan auttamaan meitä löytämään oleellisimman. Olen kuullut, että jotkut suomalaiset ovat tutkineet museota päiviä.

Keskitymme Meksikon kaupungin alueen historiaan. Pysähdymme ensimmäiseksi naista kuvaaviin savipatsaisiin. Ne ovat vuodelta 600 ennen ajanlaskumme alkua. Niissä laitetaan ruokaa, leikitetään lapsia, opetetaan ja synnytetään. Patsaat näyttävät lähes moderneilta. Yksi naispatsaista pitää sylissään lemmikkikoiraa, joka nuolee naisen kasvoja.

Keräilykulttuuri, jossa kuljettiin paikasta toiseen ruoan, juoman ja miellyttävien asunto-olosuhteiden perässä, muuttui paikalla pysyväksi kun maanviljelys alkoi kehittyä. Siitä on merkkejä 4000 – 1200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Siinä vaiheessa käytettiin jo yrttejä erilaisten tautien ja vaivojen hoitoon. Oli myös kehitetty kalenteri ja jonkinlainen kirjoitustaito.

Meksikon esihistoria perustuu useihin erillään kehittyneisiin kulttuureihin. Nämä olivat toisiinsa yhteydessä, oppivat ja omaksuivat asioita toisiltaan.

Volcano and human motive combine

Kehittyi taidetta, joka kuvaa ihmisiä ja eläimiä. Käärme näkyy usein esihistoriallisessa taiteessa. Se oli pyhä, ehkä pelottavakin ja sen jättämä jälki muistuttaa aaltoa, siis vettä. Kissa, jaguaari, oli maaginen olento, joka selvisi vaivatta luonnonilmiöistä. Auringon, kuun ja maan lisäksi veden jumala oli tärkeä alkuperäiskansoille. Maata pidettiin keskeisenä maailmankaikkeudessa. Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ilmaisivat jumalien raivoa ja pahaa oloa. Kaupungit rakennettiin ympyrän muotoon, tavallaan kopioitiin tulivuorta. Taiteessa tulivuoren jumala inhimillistyi. Vuoren alle rakennettiin ihmisen näköinen olento, jonka mielen liikkeitä haluttiin ymmärtää.

 

 

 

 

Teotihuacán 200 eKr – 600 jKr

Ajanjaksolla 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua vuoteen 600 ajanlaskumme jälkeen kehittyi erilaisia heimoja ja organisoituneita luokkayhteiskuntia, joista merkittävimpiä lasketaan olleen viisi. Yksi niistä oli Meksikon alueella,  Teotihuacán. Se on yli 50 km:n matkan päässä Meksikon kaupungin keskustasta. Sitä on alettu rakentaa noin 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Pyramidien sijoittelu vastaa kuun, auringon ja maan suhteita eri vuodenaikoina. Aurinkopyramidiksi kutsuttu yli 60 metrin korkeuteen nouseva rakennelma on kohdalla, jonka huipulle aurinko osuu 21.3 ja 22.9 eli kevätpäivän ja syyspäivän tasauksen hetkellä. Kuupyramidiksi kutsuttu rakennelma on kohdassa, jossa aurinko paistaa keskipäivällä joulun aikaan. Portaita Ciudadelalle eli esihistoriallisen kaupungin keskustorille on joka suunnasta 13, kuun kiertojen määrä vuoden sisällä.

Tenochtitlan

Teotihuacán on rakennettu laavakivestä, laastia käyttäen. Rakentajien oletetaan olleen joukko eripuolilta tulleita intiaaniheimoja. Intiaanisivistyksen perustajakulttuurin uskotaan olevan olteekit, joiden vaikutus näkyy rakennuksissa, patsaissa ja muissa arkeologisissa löydöissä.

Teotichuacánin alue oli asuinympäristönä miellyttävä vuosisatoja. Lähivuorten rinteillä runsas puusto mahdollisti metsästyksen, lähijärvi Texocco oli kalaisa ja laakso hedelmällinen. Teotihuacánin uskotaan kasvaneen 200.000:n asukkaan keskukseksi. Viimeisin mukaan sulautunut ryhmä oli Cuilcuicon intiaaniheimo. Kaupunki oli vuonna 500  silloista Roomaa suurempi.

kalenteri-1

Teotihuacánissa liikuttiin jalan. Ei ollut pyörillä kulkevia ajoneuvoja. Matematiikka oli hallussa ja kalenteri oli tarkka, neljä vuodenaikaa, 18 kuukautta, joissa jokaisessa 20 päivää. Ne oli nimetty eläinhahmoiksi. Vuodessa oli lisäksi viisi pahaa päivää, jolloin saatiin yhteensä 365 päivää. Kiviympyräksi rakennetut kalenterit osoittavat, että aikaa mitattiin 52:n vuoden jaksoissa. Peruste tullee tähtitaivaan planeetoista, jotka ovat 52 vuoden välein suurin piirtein samassa asennossa. Teotihuacánin vaikutusta nähdään mayojenkin kulttuurissa.

Tulivuorten purkaukset muuttivat sääolosuhteita. Laakso kuivui ja autioitui. Sen oletetaan tapahtuneen noin 800 vuotta ajanlaskumme alusta. Aiemmin kuviteltiin, että kaupungin tyhjeneminen olisi johtunut jonkin muun kansakunnan hyökkäyksistä. Nyt uskotaan, että ympäristö tuhoutui, osin liikakäytöstä ja osin luonnon katastrofeista johtuen. Kun ei ollut enää puustoa, ei metsästysmaita, eikä kaloja, kaupunki oli jätettävä. Osa Teotihuacánin yhteisöstä hyökkäsi lähellä olevaan tolteekkien kaupunkiin ja sulautui siihen.

 

Atsteekit 800 – 1525

Intiaaniheimojen hyökätessä toinen toistensa kimppuun, alistaessaan voitetun kansan, kaupunkiyhteisöt kasvoivat.

Meksikon kaupungin kannalta merkittävin intiaaniheimo on atsteekit. Espanjalaiset valloittajat rakensivat nykyisen kaupungin atsteekkien hallintokaupungin päälle. Atsteekit olivat kirjoitustaitoisia. He dokumentoivat historiaansa ja tiesivät Teotihuacánin raunioitten olemassa olosta. Atsteekit uskoivat, että Teotihuacán oli heidän jumaliensa synnyinkoti. He epäilivät pyramidien olleen hautakumpuja, joihin jumalat oli haudattu. Nykyisin Teotihuacánin pyramidien uskotaan olleen temppelien alustoja. Niistä ei ole löytynyt hautoja lukuun ottamatta suhteellisen pientä joukkoa luurankoja, joilla oli ihmisleukoja kaulakoruina. Ne olivat ehkä sotavankeja.

Atsteekkien kulttuuri kukoisti 1300 luvulta espanjalaisten tuloon eli kaksisataa vuotta. Ne ajoivat toisen merkittävän kulttuurin, Mayat, etelämmäs.

Museum- Reconstruction of Pyramid of Serpent wall ornaments- 2010-10-01
Museo- Rekonstruktio Pyramid of Serpent seinaornamenteista

Atsteekeille yksi merkittävimmistä eläinhahmoista oli kotka. Kun atsteekit lähtivät etsimään heimolleen uutta asuinpaikkaa, he toivoivat saavansa apua jumalten kotkalta. Nykyisen Meksikon kaupungin kohdalla oli järvi, Tenochtitlan, jonka keskellä atsteekit näkivät karin, veden lainehtivan sen ympärillä ja kotkan laskeutuvan kiville. Se oli merkki, jota he olivat odottaneet.

Vuosisatojen 800-900 aikana keskelle Tenochtitlan –järveä, nykyisen Meksikon kaupungin alle, syntyi kaupunki. Atsteekkien jumalista merkittävin oli sodan jumala. Atsteekit olivat moniavioisia, he ottivat useita vaimoja, ryöstivät kauneimmat itselleen vallattujen heimojen johtajilta. He omaksuivat Mayoilta Pelota-pallopelin. Pelissä kumipalloa vietiin erilaisten reikien läpi. Hurjinta oli, että hävinneen joukkueen kapteeni tapettiin ja hänen kallonsa lisättiin koristamaan stadionin reunaa.

Atsteekit käyttivät ihmisuhreja hyvittelemään tulivuoren alla olevaa jumalaa, jottei purkausta tai maanjäristyksiä tulisi. Jumalille piti hankkia uhrilahjoja oman kansan ulkopuolelta.  Yksi rituaali oli repäistä uhrin sydän alttarille. Naisuhreja käytettiin myös, näiltä repäistiin kasvot, jotka puettiin aiemmin rakennetun patsaan kasvoiksi. Atsteekeille, kuten muillekin intiaaniheimoille, kuolema ei ollut lopullinen. Se oli eräänlainen siirtymävaihe paratiisiin, elämään, jossa vain nautittiin ja pelattiin pelejä ilman sairauksia tai muita vaivoja.

Atsteekkien saarelle johti useita valtateitä, jotka oli kytketty kaupunkikeskukseen silloin. Ne voitiin nostaa ylös, jos joku ulkopuolinen heimo yritti tunkeutua alueelle.  Kun Espanjan sotalaiva, 600 miestä, Hérnan Cortésin johtamana saapui Meksikonlahden rantaan vuonna 1519, hänelle kerrottiin rikkaasta, vuorilla olevasta kaupungista.
Cortésin ratsastaessa Tenochtitlaniin sen kuningas oli  Moctecqhzoma Xhcoyotzin. Hän oli taikauskoinen, alunperin shamaani ja piti Córtesia ennustustensa jumalana. Atsteekit eivät olleet koskaan nähneet hevosta, eivätkä olleet kuulleet tykkejä. Espanjalaisten sotilaitten asusteet tekivät myös vaikutuksen.

 

Espanjalaisten siirtomaavalta

Atsteekkien yhteiskunnalla oli Córtesin saapumisen aikoihin useita ratkaisemattomia ongelmia. Córtes oli ennen kaupunkiin tuloaan hankkinut paitsi tietoa atsteekeista niin myös aloittanut yhteistyön kuningasta vastustavien joukkojen kanssa. Córtes saapui kaupunkiin kuin uusi kuningas. Hän otti kaupungin valtaansa sisältä käsin espanjalaisista ja intiaaneista kootulla sotajoukollaan. Atsteekkien kuningas surmattiin, tekijä saattoi aivan yhtä hyvin tulla intiaani kuin espanjalainen sotilas, varmuutta murhaajasta ei ole.

Cathedral Metropolitano
Toisesta paastaan vajonnut Cathedral Metropolitano rakennettiin Atstekkien kaupungin paalle

Espanjalaiset hävittivät atsteekit ja niiden kehittämän korkeakulttuurin perin pohjin. Kaikki kultaesineet sulatettiin ja vietiin Madridiin. Kaikki patsaat, jotka espanjalaisista näyttivät pelottavilta tai pakanallisilta, tuhottiin. Kirjoitukset poltettiin. Kalenteriympyröistä rakennettiin rattaanpyöriä. Suuret patsaat, joita ei saatu tuhotuksi, kaivettiin maahan. Järvi kuivatettiin. Meksikon kaupunki rakennettiin atsteekkien raunioitten päälle. Kivistä rakennettuja taideteoksia käytettiin espanjalaisten kirkkojen ja hallintorakennusten materiaalina. Atsteekeista, jotka selvisivät hengissä valtataistelusta ja espanjalaisten mukanaan tuomista taudeista, tuli orjia.

Kahdeksankymmentäluvulla yhtä hallintorakennusta purettaessa löydettiin yksi atsteekkien temppelin pohjaraunioista. Se on nyt museo. Kaivaus rajautuu espanjalaisten rakentaman katedraalin reunaan. Myös presidentinlinnan ja hallintopalatsin alla on atsteekkien hallintorakennuksien pohjia.

Atsteekit olivat löytäneet lähivuorilta laajoja kulta- ja hopeaesiintymiä. Espanjalaiset jatkoivat kaivauksia tehokkaammilla välineillä. Jotkut kaivoksista toimivat edelleen.

Espanjalaiset toivat mukanaan fransiskaanimunkkeja, joiden tehtävä oli käännyttää intiaanit katoliseen uskoon. Munkit opettelivat intiaanien kielet. Kun valloitettujen tarinat avautuivat munkeille, he auttoivat intiaaneja kokoamaan ja kirjoittamaan historiansa uudelleen muistiin.

 

Meksikon lähihistoria ja nykypäivä

Alkuperakansojen tanssiesitys keskustorilla
Alkuperakansojen tanssiesitys keskustorilla

Meksiko sai itsenäisyyden Espanjalta vuonna 1810. Meksikon kaksisataa vuotta ovat sisältäneet kovia aikoja. Jossain vaiheessa ranskalaiset pyrkivät valtaan ja jotkut ajoivat pitkään maata kuningaskunnaksi. Yksi  Meksikon presidenteistä oli Benito Juarez. Hän on jäänyt historian kirjoihin, koska lopetti orjuuden  1857. Hän oli syntyjään intiaani, vauvana valtaväestöperheeseen adoptoitu, opiskeli korkeakoulututkinnon ja oli virassa 1853-1873.

Nykyväestö on rodullisesti värikästä. Eri kansat ja heimot ovat sekoittuneet toisiinsa vuosisatoja. Puhtaita intiaaniheimoja elää vuoristoseudulla omassa kulttuurissaan. Heitä on viitisen miljoonaa. Intiaaniasuihin pukeutuvat tanssijat ja käsitöiden myyjät kaupungin toreilla eivät ole  alkuperäiskansaa, sillä vuoristossa asuvat intiaaniheimot eivät mielellään näyttäydy turisteille.

Meksikon ensimmainen yliopisto
Meksikon ensimmainen yliopisto

Meksikon kaupungin valtaväylä, Reforma, muodostaa kaupungin ytimen. Se laskeutuu Chapulterecin kukkulalta alas kohti vanhaa ydinkeskustaa. Se ohittaa Meksikon kuninkaalle, Maximilianolle, 1800-luvun puolivälissä rakennetun palatsin. Sen varressa on paitsi parikymmentä vuotta vanha Arkeologinen museo niin myös eri aikoina rakennettuja patsaita ja suihkulähteitä, vuonna 1934 italialaisen arkkitehdin suunnittelema Carreran marmorista valmistunut oopperatalo ”El Palaciode Bellas Artes”, jonka Tiffany-tyyliin rakennetussa katossa on käytetty alabasteria. Jo 1700 luvulla rakennettu maurilaista arkkitehtuuria edustava kaakelitalo on nähtävyys. Siinä toimii nykyisin Samburs –ketjun kahvila, ravintola ja tavaratalo. Katedraalia ja sen sakastia rakennettiin 300 vuotta. Kivirakennukset ovat osin järvipohjan päällä ja osin atsteekkien rakennelmien päällä. Moni nurkka tai katto näyttää vinolta. Oopperatalo on uponnut ainakin metrin.

Meksikon kaupunki on edelleen maanjäristysaluetta. Viimeisin raju järistys tapahtui tammikuussa 1985. Siinä kuoli yli 10.000 ihmistä. Yksi kaupungin puistoista on rakennettu sortuneen hotellin paikalle muistuttamaan tapahtuneesta.

Meksikon rikkaimmat asuvat Chapulterecin 12 km pitkän kukkulamaisen puistoalueen tuntumassa. Nykyisen käsityksen mukaan se oli atsteekkien ensimmäinen asuinpaikka ennen kuin he päätyivät perustamaan kaupunkinsa saareksi keskelle järveä.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s