Jos olisin lintu

Jos olisin lintu, liitäisin terassiltamme Borromeo-saarten yli pohjoiseen, ottaisin ilmaa siipieni alle ja ylittäisin Alppien ensimmäiset jyrkänteet, kipuaisin Napoleonin profiilia muistuttavalle vuorelle ja asettuisin ikikuusen oksalle. Etsisin joen uoman ja suvannon juuri ennen vesiputousta, siellä missä taimenen poikaset telmivät. Koska emme ole lintuja, ajamme autolla puoli tuntia serpentiinitietä Cicognaan, vuoristokylään, josta pääsemme patikoimaan Pogalloon. Cicogna… Continue reading Jos olisin lintu

Vuorta ylös ja alas, kävellen

  Kävelystä on kasvanut meille intohimon kokoinen nautinto. Parikymmentä vuotta sitten kokeilimme, että jaksamme kiivetä Stresan keskustasta asunnolle. Se oli kodin hankinnan edellytys. Jaksamme edelleen parinkymmenen minuutin uurastuksen mäkeä ylös jopa kevyehkön kauppakassin kanssa. Varsinkin jos repussa on prosecco-pullo. Jossain vaiheessa harkitsimme Vespaa. Emme hankkineet. Taksiakaan emme ole tarvinneet kuin kolme kertaa. Kerran kermakakku oli… Continue reading Vuorta ylös ja alas, kävellen