Niin on Chicago kaunistunut viime näkemän, etten ole tuntea. Edellisestä käynnistä on kolmekymmentä vuotta. Tällä kertaa kuljeskelen yksin, silloin liikuimme porukalla. Ystävämme Stigu ja Anne asuivat Chicagossa, Karita tuli Torontosta ja Lauri ajoi meidät kultaisella mersullaan New Yorkista. Olimme silloin Suomen viennin toivoja, vientikoulutussäätiön harjoittelijoita. Otimme maailman omaksemme sellaisena kuin se oli, katselimme Searsin… Continue reading Kun maailmaa katselee keväässä, huomaa kauneuden, huhtikuu 2015
Kuolleen laakson tyhjyys ja Las Vegasin täyteläisyys, maaliskuu 2015
Olemme taas poimineet elämysmuistoja kuin metsämansikoita heinään. Käväisimme valokuvausmatkalla Kuolemanlaaksossa (Death Valley) ja ihmettelemässä Las Vegasia,yhteensä neljä päivää. Kontrasti oli melkoinen, ensin autiomaassa, Yhdysvaltain kuumimmassa paikassa ja sitten maailman suurimmassa viihdekeskuksessa. Kuolemanlaaksoa kuvataan superlatiivein. Se on Yhdysvaltain laajin kansallispuisto, siellä on Yhdysvaltain alhaisin kohta yli 85 metriä merenpohjan alapuolella, Pahanveden altaan (Badwater Basin) pohjalla,… Continue reading Kuolleen laakson tyhjyys ja Las Vegasin täyteläisyys, maaliskuu 2015
Yhdeksän päivää Intiassa, joulukuussa 2014
Delhissä me kaksi vaaleaa herätämme huomiota. Teinitytöt haluavat päästä kanssani yhteisvalokuvaan ja kehuvat vielä kauniiksi. Maan historiallisiin kohteisiin bussilasteittain tulleet koululaisryhmät hymyilevät ja huutelevat hello, how are you. Me olemme kiinnostavampia kuin monumentit. Keski-ikäinen mies haluaa ottaa kuvan pikkupoikansa kanssa, temppelin porttivahti kaivaa taskustaan älypuhelimen, siirtyy väliimme ja pyytää jonossa seuraavaa nappaamaan kuvan. Me… Continue reading Yhdeksän päivää Intiassa, joulukuussa 2014
Tahitilla joulukuussa 2014
Laskeudumme Faa-a:n lentokentälle, Tahitille, yhdeltä yöllä. Kukko kiekuu. Urbaanit kukot saattavat mennä sekaisin joko lentokentän valoista tai jumbon laskeutumisesta. Tahitilla on kuuma, päivällä vähintään 35C ja yöllä 25C. Ollaan tropiikissa. Jotkut pitävät tätä paratiisina, hivenen viileämpikin riittäisi, mutta viikon elämyksenä on ihan mukavaa nauttia saunasäästä ja vilvoittelusta sisätiloissa. Jälkimmäinen iski yli, sillä pidimme ilmastointia… Continue reading Tahitilla joulukuussa 2014
Neljäs kerta maailman ympäri, joulukuussa 2014 lennettiin Pääsiäissaarille
Matkamme Tampasta Pääsiäissaarille vaati pysähtymistä Santiagossa. Joulukuussa on Chilessä on kevät, samaa valoisuutta kuin Suomessa toukokuun lopulla. Koska syksyllä 2010 vietimme Santiagossa monta päivää, jäämme lentokenttähotelliin. Ryntäämme aurinkotuoleille, ruotsalaissaunaan, porealtaaseen ja uimaan. Veri alkaa kiertää ja innostuimme taksimatkalle keskustaan. Taidemuseot virkistävät aina ja niin osumme nykytaiteen museoon. Kuvat Marcel Duchampin shakinpeluusta ja Marcellin Pariisiin… Continue reading Neljäs kerta maailman ympäri, joulukuussa 2014 lennettiin Pääsiäissaarille
Lennellään, marraskuussa 2014
Reijo lensi kuukauden pussi päässä. Ihan totta! Opettaja istui vieressä varapuikoissa ja Reijo harjoitteli mittarilentäjäksi. Nyt sitä on sitten lennelty ja varapuikot heiluvat jalkojeni edessä. Yritän olla koskettamatta niitä. Yritän unohtaa, että maanpinnan ja meidän pikku pörriäisemme välissä on 7000 jalkaa, yli kaksi kilometriä. Lentelemme pilvien halki, niiden yläpuolelle ja takaisin. Koska Reijo lentää mittareilla,… Continue reading Lennellään, marraskuussa 2014
Päiväksi pariksi menneeseen, syyskuussa 2014
Matka Suomeen vei muistoihin. Lyttylä on maalaiskylä Porin pohjoispuolella. Nykyisin se kuuluu kaupunkiin. Olen kylän perältä, Kellahdentien varrelta, parin kolmiloikan verran maalaiskunnan ja Ahlaisten pitäjän väliseltä rajaojalta, puolentoista kilometrin päässä Lyttylän koululta. Lapsiperheitä ei ollut lähellä, joten sain kuvitella leikkikaverit ja puhuin niiden kanssa ääneen. Nuoruuteni aikoihin tie oli hiljainen. Se toimi päivän verran… Continue reading Päiväksi pariksi menneeseen, syyskuussa 2014
Saapaskierros, heinäkuun loppu 2014
Roomasta kivenheitto kaakkoon, Tivolissa, tulin katumapäälle etten neljäkymmentä neljä vuotta sitten lukenut historian läksyjäni kunnolla. Muistan kuinka opettajamme, Leila Oksa, piirteli vasemmalla kädellä liitutaululle hanskan ja saappaan ja puhui Troijasta, Joonaasta, doorialaispylväistä ja Rooman keisareista. Hadrianuksen nimi on sentään jäänyt mieleen. Hän hallitsi Roomaa 120-130 –luvuilla, silloin kun Rooma kattoi Välimeren ympäristön ja lähes koko… Continue reading Saapaskierros, heinäkuun loppu 2014
SOON MORO! Monte Rosa kierros kesällä 2014
SOON MORO! Tamperelainen huikaisee lähdön hetkellä. On heinäkuun loppu ja kaasujalkaa kutittaa. Olemme lasketelleet Monte Morolla monta kertaa viidentoista vuoden aikana, mutta emme ole käyneet katsomassa vuorta kesällä. Macugnaga, vuoristokylä Monte Moron ja Euroopan toiseksi korkean (4,6 km) vuoren Monte Rosan maisemissa on lähialueen paras alppihiihtopaikka. Naapuriravintolamme, Cardinin omistaja on tehnyt vuoristossa kuuden… Continue reading SOON MORO! Monte Rosa kierros kesällä 2014
Musiikkia Stresassa, Luccassa ja Veronassa heinäkuussa 2014
Kun Stresassa sataa, tekee mieli Toscanaan. Vuosi sitten käväisimme Luccassa ystäviemme kanssa. Käyskentelimme päivän verran helteessä kaupungin kujia ja näimme Puccinin kotitalon ja muutaman kuppilan. Oli siis syytä mennä Luccaan uudelleen. Kun Reijo sattui huomaamaan Luccassa Eaglesin konsertin, tuli kiire. Hotelli Universo oli täynnä, eikä ihme, koska sen ikkunasta olisi saanut kuulla Eaglesin esityksen ihan… Continue reading Musiikkia Stresassa, Luccassa ja Veronassa heinäkuussa 2014
Kulkuri ja Joutsen 